Kuunteletko mieluummin?
Napauta tästä ja toista juttu Substack-sovelluksessa
Taiteen kanssa eläminen ajan mittaan opettaa asioita, joita ei aluksi huomaa. Yksi niistä on se, kuinka voimakkaasti maalaus voi reagoida vuodenaikaan, jolloin sitä katsotaan. Seinällä oleva teos saattaa pysyä samana, mutta valo, tunnelma ja jopa oma tarkkaavaisuutemme muuttuvat.
Vuoden edetessä myös huoneen valo muuttuu. Aamuaurinko saapuu eri kulmasta. Illat lyhenevät tai pitenevät. Ikkunan ulkopuoliset värit viilenevät tai lämpenevät. Maalaus, joka tuntui ennen hiljaiselta, voi yhtäkkiä tuntua elävältä. Toinen, joka aiemmin välitti energiaa, saattaa alkaa tuntua raskaalta. Silloin ihmiset tuntevat usein hienovaraisen tarpeen siirtää jotakin, vaikkeivät aivan tiedä miksi.
Kevät tuo usein mukanaan hiljaisen paluun tunteen. Valoisa aika pitenee. Ikkunat avataan. Ulkopuoliset värit alkavat jälleen tulla esiin kuukausien hillityn ajanjakson jälkeen. Liikettä, avaruutta tai uudistumisen tunnetta sisältävät maalaukset tuntuvat tähän aikaan erityisen eläviltä. Ne tuntuvat heijastavan vuodenajan energiaa kuvaamatta sitä suoraan, vaan mukautumalla sen rytmiin ja optimismiin.
Kesässä on aivan omanlaisensa läsnäolo. Päivät ovat täydempiä, valoisampia ja usein kiireisempiä. Kesällä taideteos voi tuntua energisemmältä tai avarammalta ja säilyttää vahvan läsnäolonsa valon ja toiminnan täyttämissä huoneissa. Rohkeammat värit, voimakkaampi kontrasti tai liikkeen tuntu sopivat tähän ympäristöön luontevasti eivätkä tunnu liian hallitsevilta, koska ympäristö itsessään on jo eläväinen.
Syksy tuo mukanaan havaittavan muutoksen. Valo pehmenee. Illat saapuvat aiemmin. Luonnollinen kaipuu lämpöön ja pohdiskeluun voimistuu usein. Syvempisävyiset, kerrokselliset tai muutoksen tuntua välittävät maalaukset voivat tuntua tähän vuodenaikaan erityisen sopivilta. Syksy terävöittää tietoisuuttamme muutoksesta, ja monitasoiset tai hiljaista jännitettä kantavat teokset puhuttelevat silloin usein syvemmin.
Talvi on kaikista sisäänpäinkääntynein vuodenaika. Tilat muuttuvat hiljaisemmiksi ja rajatummiksi. Valo on matalammalla, ja sisällä vietetty aika pitenee. Talvella moni hakeutuu taiteen äärelle, joka tuntuu maadoittavalta tai pohdiskelevalta. Teoksista, jotka kutsuvat hiljentymään tai tarjoavat rauhan tunnetta, voi tulla seuralaisia katseenvangitsijoiden sijaan: ne kannattelevat tilaa vaatimatta huomiota.
Juhlapyhät sijoittuvat tähän vuodenaikojen rytmiin ja kantavat mukanaan muistoja, tuttuutta ja tunteita. Tietyt maalaukset tuntuvat säilyttävän nuo hetket toisia paremmin, eivät siksi, että ne kuvittaisivat vuodenaikaa, vaan koska ne heijastavat sen tunnepainoa. Ajan mittaan alat tunnistaa, mitkä teokset tuntuvat oikeilta näissä hetkissä ja mitkä vetäytyvät hiljaa taka-alalle.
Taiteen kierrättämisen vuoden mittaan ei tarvitse olla dramaattista tai jatkuvaa. Pienetkin muutokset voivat hienovaraisesti muuttaa huoneen tunnelmaa. Vielä tärkeämpää on, että ne pitävät suhteesi teokseen aktiivisena. Maalaukset lakkaavat olemasta pysyviä taustaesineitä ja palaavat siksi, mitä ne ovat: joksikin, minkä huomaat ja jonka kanssa elät. Alkuperäisen taiteen keräämistä pidetään usein visuaalisena päätöksenä, mutta yhtä paljon siinä on kyse kokemuksesta. Kun maalaus tuntuu edelleen merkitykselliseltä vuodenaikojen vaihtuessa, siitä tulee osa kotisi rytmiä, joka mukautuu samalla kun sinäkin muutut.
Elitpä taiteen kanssa vuoden mittaan miten tahansa, tärkeintä on, että se tuntuu henkilökohtaiselta ja aidolta. Kun teos puhuttelee yhä eri vuodenaikoina, siitä tulee enemmän kuin jotakin seinällä. Siitä tulee osa tapaasi kulkea ajassa.
kiitos kun luit ☺
~Jeff
